Mitäs mää täs nyt alakaasin höpöjämähän? No viikko ei alakanu oikehen kivasti, maanantaina oltihin päivälenkillä niin Olivia otti ja kaatui pyärällä suaraa ojahan johona oli pohojalla aikas lailla vettä.... Likka oli kun uitettu kissanpentu!

No nyt oon ottanut sitten tavaksi kaikki vaipat fairipesuun, sitä mukaa kun ne käytöstä tuloo, karstannu juuresharjalla kaikki maharolliset paikat, Osassa on ollu aika pahasti nöyhtää kummareiren taitoksissa ja osa on ollu päältä ihan märkiä vaikka justihin on vaihrettu! Eli jokku on ollu ihan tukos! Sen siitä saa kun ostaa käytettyjä vaippoja mutta ihania vaippoja on nää yhyrenkoon vaipat ja mikroimut! Töitä joskus teettävät mutta ei tätä varmahan kamalan montaa kertaa teherä!

Nyt on ongelmana vaan tuan Olivian pönttövastaasuus! Ei taharo mennä pöntölle ei sitten millään! mutta onneksi on kesä tulos ja iskä jää isäkuukaurelle niin saa hää sitten tapella likan kaa... täs on viimmeesimmät villahousut mikkä mää likalle kesäksi kutaasin.... Korin-neuloksella! Halusin jotakin muutakin kun vaan pelekkää suaraa neuloo en sit tiärä kuin vaikuttaa käyttöön!!! Jos joku osaa kääntää tän kuvan niin saa kääntää!!!!

Mari

Yövaipatusta

Vihdoin, yövaipatusta.

Meillähän Vilperin yövaipattaminen alkoi vasta sen 3 viikon sairaalajakson jälkeen, niinkuin kestoilu muutenkin.

Siis Vilperillähän oli gastroskiisi, eli vatsapeitteissä oli reikä  ja suolet (vaan) oli syntyessä pihalla ja tämä vika meillä oli tiedossa keskiraskaudesta alkaen. Koska alkujärkytyksen ja vaikeiden työolosuhteiden jäliltä lääkäri päätti työolosuhteiden ratketessa turvallisemmiksi että mun on parempi pitää nuppilomaa töissä raskausstressiltä ilahdutin työtovereitani suolenpätkäjutuilla kuukauden ennen kesälomaani ja kesäloman juuri loputtua Vilperi päätti syntyä viikolla 34+6. Vajaa 2 viikkoa K9 teho-osastolla lastenklinikalla -ai että oli syvältä! ja loppuaika K6 kirurgisella vuodeosastolla otettiin vauhtia elämään. SItten päästiin kestoilemaan vasta.

Nii, siis isoveikka alotteli yövaippailua imsevimsen aio:lla ja sitten naturalbabyn yhden koon aio vaipoilla. Sen jälkeen on ollu pääsääntösesti uni-nallet ja onnikkaan sulot ja lopulta nyt fuzzit ja aina hh-wool tai ruskovilla päällä.

Kurtulla alotettiin ditti d'lish vaippojen kaa. Sitten on ollu välillä vaikka mitä, nallen sisätäyttöö, imsei, Neppulan taskut isommassa koossa ja aaaaah, myrsky.  Taskuthan tietty vähän ehkä hiostaa, coolmax ehkä saa pitkässä käytössä punotusta aikaan, mut myrsky sitä ei tehny.




Babyidean villiksiä tai ruskovillaa käytetään melkeimpä aina vaipan kun vaipan päällä. Ne lämmittää ja varmistaa jos jokin falskais. Hahtuvaisia ihanuuksia ei  meillä voi käyttää, isänpuolella on joku villavilla ongelma. Nää sietää merinoa tälläsessä muodossa ja alpakan villaa nähtävästi myös. Niistä ei meillä villiksiä ole, mutta ison viltin vauvalle lämmikkeeksi kudoin. Vaikkein oikein etevä käsityöihminen olekkaan.


Meillä ei ole käynyt pissakakka vahinkoja juurikaan, kertaalleen on tainu isoherra poistaa kakkavaipan itse sängyssä. Oksennus on ollut se pahempi ongelma. Meillä siis yövaippailu todella toimii ja on toiminut. Imuja on saanut hakea ja kierrättää, välillä on ollut liian paljon tai liian vähän, nyt on kaikki hyvässä tasapainossa.
Mutta nyt -apua- yövaipatettava meinaa nukahtaa pelkässä sisävaipassa kun päivän rytmin sekoitti isoimman siskon hurjat hoplop-synttärit. Tässä siirrän samalla kuvia kamerasta koneelle epätoivoisena, taas on sadoittain kuvia.. huokaus, löydä tuolta sitten jokin kiva kuva.

  Tässä kuvassa on se M-kokoinen Myrsky

Tähän ei vielä tarvitse lisätä imua, en tiiä tarviiko myöhemminkään on niin tuhdin oloinen vaippa.

Ja täällä viimeyön Neppulan M-kokonen sinappi ja hyvin nukutti 9:30 asti koko porukkaa!


Hyviä unia ja tänään menee päälle Helemi tasku.

5 kk neuvola

Neiti M. täytti lauantaina 5 kuukautta ja eilen oli sitten neuvola. Isämies pääsi onneksi mukaan, koska rokotukset otti äidillä vimeks koville (tytöllä myös...), joten isä sai pitää tyttöä niiden antamisen ajan. Isä tykkäsi toki muutenkin tulla livenä kuulemaan neuolan kuulumiset, eikä vain mun raportoimana.

Tytön kaikki kasvukäyrät oli jälleen laskusuunnassa, mutta meidän ihana neuvolantäti vaan tuumas, että "ei nää mitään imetyskäyriä olekaan". Meillä kun mennään edelleen pääasiassa rintamaidolla... Tästä on tuolla OMV:llä ollut kovasti puhetta viime aikoina ja neuvolan terkkareita tuntuu löytyvän vähän joka lähtöön... Meidän th sano, ettei vielä tarvitse mitenkään huolissaan olla.

Illalla annoin tytölle särkylääkettä, kun viimeksi rokotukset tuntuivat aiheuttavan kipuja tytölle. Ilta oli silti levoton, eikä tyttö meinannut nukahtaa millään. Alkuyöstä nukkui kolmen tunnin pätkän, mutta sen jälkeen loppuyö olikin paljon levottomampi ja tytölle nousi myös kuume (toisin kuin viime kerralla). Aamulla annoin sitten lisää lääkettä, mutta ulos en uskalla häntä nukuttaa ja se sitten aiheuttaakin vähän ongelmia... M kun nukahtaa ulos todella helposti, mutta sisälle ei sitten oikein mitenkään. Tähän mennessä (kello vähän vaille ykstoista) on kokeiltu tissille nukutusta ja kantoreppua, kummallakin tavalla on ehkä 10 minuutiksi nukahtanut. Ja tänään on tietysti miehellä pitkä työpäivä, eli äidillä taitaa olla piiiitkä päivä kotona... Tätä kirjoittelen tyttö kantorepussa, kun siihen tosiaan torkahti hetkeksi, mutta nyt on taas hereillä.

Rokotekoktailiin kuului myös rotavirus, joten viikko pitäisi taas pärjätä kestovaippailussa ilman villahousuja. Villahousut ovat mielestäni niiiiin loistavat, pitää aina tosi hyvin päiväunilla ja öisin. Taitaa tulla äidille vieroitusoireita... No, viikon päästä virusta ei pitäisi enää olla kakassa, että sen aikaa tässä tarvii kärvistellä ilman villahousuja (niitä kun ei voi pestä 60 asteessa). Pitäiskin pestä noi kaikki villahousut nyt taas, kun on pakollinen tauko niiden käytöstä.

Seuraava neuvola meillä onnkin isäneuvola, eli isän toivotaan menevän kaksin lapsen kanssa neuvolaan. Ihan hyvä varmaan, pääsee isäkin kunnolla keskusteleen neuvolan th:n kanssa. Tämä äiti kun ainakin tahtoo olla sellainen suupaltti, että ehtii vastailla ekana kaikkiin terkkarin kysymyksiin. Minähän oon tätä harrastanut jo lapsesta asti: pikkuveljen (1 v 5 kk nuorempi) neuvolassa jo aikanaan vastailin veljelle esitettyihin kysymyksiin, ku sitä ei kiinnostanut puhua pukahtaa siellä ollenkaan. Alkoi kyllä heti neuvolan pihassa taas jutella äitille ja mulle, ja totes vaan, ettei häntä kiinnostanut neuvolassa puhua kun se täti on niin tyhmä.

Hyvin nukkuva kaksikuinen

Kurttu vähän vaille 2kk

Heräsin aamulla oudosti vasta kuuden maissa syöttämään ilta kymmeneltä nukahtanutta vauvaa, joka on juuri täyttänyt 2kk. Koskaan milloinkaan ikinä aiemmin ei yksikään lapseni ole koko yötä nukkunut, ei edes puolivuotiaana. Äiti ei niin onnistuneesti nukkunut, sillä kun on tottunut ainakin kahdesti heräämään tietysti sitä herää tarkastamaan vauvaansa. Uudestaan ja uudestaan. Aamuvaippakaan ei ollut nimeksikään märkä.

Tänään kaikkien aamutoimien ohella keitin puuron ja söin itsekkin, joka on todella outoa. Varmaankin outo oli mahdollista, koska Kurttu halusi nukkua koko ajan. Vilperi taas ei. Ensimmäisenä päivävaipan jälkeen se mokoma sinkasi kun ohjus olkkariin ja kohta isosisko rääkyy oumaigaadoumaigaad ja sitten vasta kertoo että tää herra pissas sohvalle. Sohvalle, jonka päälliset la-su välisenä yönä jouduin pesemään, kun tytär nro.2 valutti sinne pikkulasten juomapullosta pepsiä. No, tämäpä aiheutti sen verran rasitusta kipeytyneen selkäni lisällä, että koko päivä tuntui menevän puihin. Ja menikin. 

Kun sian päiväsapuskat tehtyä ja tarjoiltua ja Vilperin nukkumaan, kuvittelin nukkuvani päiväunet Kurtun kanssa. No, sepä halusi juuri silloin olla hereillä. Kun luovutin, niin eikös tämä taas käynyt nukkumaan ja nukkui sitten iltapuolelle asti vain muutaman kerran syöden. 

Kohtalaisen epämiellyttävän kauppareissun jälkeen annoin isännän hoitaa lapset, kieltäytymällä käytännössä tasan kaikesta muusta kuin imetyksestä, otin niin sanotusti erittäin röyhkeästi omaa aikaa ja tilaa, en tosin hassannut sitä nettipokeriin vaan vaippojen täyttöön, pieneksi jääneiden vaatteiden kuvaamiseen -tänne ei tule enään lapsia lisää. Ilona sitten kysäisi minkä vaipan pukee vauvalle päälle ja tokasin että käytä ne pienet kertsit pois kun ne on niin nyhväsiä ettei viitti ees antaa pois kun on pyörineet ties missä. Tää alko vinkumaan, ettei se haluu ja ei aijo vastata vahingoista mitä sen kanssa tulee. Tuoreessa muistissa siis ne onnettomat kerttiskerrat mitä on ollut, niskapaskat lasten kaverisynttäreillä mihin 50 neliön tilaan on ahtautunu jotain 15 aikuista ja hyvin vaikeasti laskettava määrä yläkerran ja alakerran välillä juoksevia lapsia. Tämä tuotta amielihyvää ja naureskellen jatkan hommiani. 

Tekee suklaata mieli niin maan pirusti, mutta kun herkuttomalla ollaan niin ihan sen takia en kävele tohon ikunasta näkyvälle nesteelle, joka tällä hetkellä on vielä 10min auki ja jossa kukaan myyjä ei hämmentyisi jos juoksisin sisään ostaakseni suklaata vaikkapa aamutakissa. Aika usein on paikan yrittäjä tavannut tän mamman aamusämpylällä ja batteryllä erittäin rähjäisessä habituksessa. Ja onhan meijen ihana "naapurin mummo" siellä myös töissä aamusin. 

Tälle päivälle ei sosiaalisia kontakteja oikein irronnut, sisko taisi soittaa mutta olin liian keskittynyt kaikkeen muuhun, etten edes muista mistä se puhui. Pitänee soitella takaisin päin huomenissa. 

Tänään meille kotiutui omv:ltä viimeemmäksi ostettu myrsky koossa M, joten sen testailusta pääsee kirjottamaan ja kuvaamaan. 

Ja en nyt saa aikaiseksi mitään yövaipatusjuttua kummemmin, siellä vetää omassa huoneessan Vilperi Fuzzissa perhosella+insertillä ja Kurttu sivuvaunussa Neppulan Helemissä perhosella+insertillä, joka on kai turhan tuhti jos ei aijo yöllä syödä. Ei voi muuta sanoa, ku että onpahan helppoa tää vaipatus tällä hetkellä. Pul-vaipat vaan voi alkaa hiostamaan, etenkin kun kohta on taas kuuma sisällä ja ulkona. 

Tuossa kuvassa isompi viettää aikaa jonkun tsi taskussa, josta on kummari takaa kuollu ja on talon eniten käytetty vaippa. Kurtulla on päällä Neppulan sinappi AIO, ihan mahtava vaippa sille.

Nyt mä tarvin! SUKLAATA!!

Täällä nostaa oikein närkästänyt äiti kätensä ylös ja on valmis luovuttamaan!

Joskus mulla oikeasti tuntuu että saanko mä nostaa käet pystöön, ottaa kimpsut ja kampsut ja lähteä vaikka... Kiinaan!

Hyvin nukutun yön jälkeen kuvittelin että tää on niiin mun päivä, mutta ette ikinä arvaa miten ärsyttää kun itse heräät joka aamu aikaisin ja isäntä tursottaa vapaapäivänä yli puolen päivän.. Niin ja kehtaa vielä sanoa että väsyttääpä!!
Noh, minua ei kyllä väsytä mutta ärsyttää silti!!

KAIKEN HYVÄN LISÄKSI ompelukone sano ittensä irti! Poljettava kuitenkin onneksi toimii, mutta siinä ei siksak ominaisuutta ole! mur..

Tänään postista tuli myös kaksi uutta vaippaa, mutta eihän ne yllättäen meille istu! Tänään kuitenkin sain yhden ooga kuosisen taskun kuminauhat vaihdettua!!

Haluaisko joku vaihtaa hetkeksi mun kans paikkaa? 

Niin ja nyt on jo huhtikuu ja arvatkaa oonko ees ajatellu mitään taimikasvatusta? EN! :o noh, valmiitakin taimia onneksi saa!

Isäntä on palokunnan harjoituksissa ja mä niin toivon että kun se sieltä tulee on sillä mukana mulle SUKLAATA!

Yöruokailua

Täällä äiti on vähän väsynyt. Pihla, kohta 8kk, on nukkunut nyt kaksi yötä samassa huoneessa siskonsa kanssa. Samalla hän on nukkunut myös elämänsä kaksi ekaa yötä jossain muualla kuin äidin vieressä. Silmät ristissä käyn tuikkaamassa tutin takaisin tytön suuhun, käyn ottamassa syliin ja silitän. Tavoitteena tässä kaikessa olisi saada Pihla unohtamaan, että yöllä muka syötäisiin maitoa. Ei, täällä äiti haluaa nukkua.

Esikoisen vieroitus oli ihanan helppoa, hän vain alkoi puolen vuoden iässä nukkua syömättä. Tilanne oli tosin muutenkin eri, sillä Silja nukkui omassa huoneessa jo kuukauden ikäisenä. Näin siksi, että tyttö metelöi yöllä niin hirmusti, etten yksinkertaisesti saanut nukuttua. Samasta syystä muuten myös mies on passitettu eri huoneeseen nukkumaan :)

Mutta tämä toinen.. Edes Naistenklinikalla ei kelvannut sairaalan vaavisänky, vaan äidin kainalossa oli parasta olla. Kotiin vuokrattu vaavisänky toimi neljä kuukautta lähinnä vaatteiden säilytyspaikkana, ja Siljalta peritty pinnis nuken sänkynä. Pari viikkoa sitten päätin, että nyt tyttö siirtyy omaan sänkyyn, mutta siitä meni vielä hetki toteutukseen.Viikonloppuna siirrettiin tytöt samaan huoneeseen, ja ihan hyvinhän tämä on mennyt, vaikkakin väsyttää vietävästi. Mutta myönnetään, viime yönä kahden tunnin huoneesta toiseen kävelyn jälkeen otin Pihlan kainaloon, ja nukuin.

Ja vähän vielä yöllistä vaippa-asiaa. Luottovaippa KVK Nighty AIO on nyt kolmena kertana perätysten pettänyt! Tässä alkaa kyllä tuo ykköspaikka yövaippana olla vaarassa. Onneksi tyttöä ei tuollainen haittaa ollenkaan, mutta ärsyttää pestä yhtään "ylimääräistä" pyykkiä, kun muuten nuo kestot eivät meillä (juurikaan) ikinä falskaa. Siljalla ei olla koskaan edes yöllä kestovaippaa käytetty, mutta nyt oottelen postista yöharkkareita, josko ne kelpaisivat. Päästäisiin noista ainoista kertisvaipoistakin eroon :)

-Eeva

"Missä isä?"

Tämä postaus nyt ei sisällä kovin paljoa juttua kestovaipoista paitsi loppu puolella.Keskittyy aikalailla pohdintoihin lapsuuteeni ja muistoihini isästä.

Keskustelin eilen illalla Ollin kanssa ennen nukkumaan menoa siitä koska veljeni tytär tulisi meille kylään ennen meidän muuttoa johon ei kuitenkaan ole paljoa aikaa.Tuli siinä sitten mieleen että se voisi tulla perjantaina kun vanhempani tulevat tänne päin ja he sitten veisivät hänet kotiin ja yllättäisivät heidät kun veljen perheellä ei ole mitään tietoa koska he on tulossa.Saman tien tuli mieleeni se että tuo vaarin&mummin tulo ylläri pitäisi tehdän veljen pojalle kun isä on hänelle niin hirmu tärkeä ja on vanhempieni lehmille hirmu katkera kun he eivät voi lomailla pitkiä aikoja Turussa.Samalla itselleni muistui mieleen oma lapsuuteni ja se kuinka paljon olinkaan ilman isän läsnä oloa ja kuinka vähän mulla on muistoja isän kanssa olosta.

Asian miettiminen sai minut itkemään kun tajusin kuinka paljon isän poissa olo onkaan vaikuttanut elämääni.
Olen nuorin neljästä sisaruksesta ja ainoa tyttö.Mikä on osakseen vaikuttanut varmasti siihen että en ole saanut huomiota isältä samalla tavalla kuin veljeni ja osaksi varmasti myös se että nuorimpaan isoveljeeni minulla on ikä eroa 10 vuotta.Halusin välttämättä oppia ajamaan traktoria että voisin viettää isän kanssa aikaa.Traktorilla ajo loppui siihen kun onnistuin ajamaan traktorilla metalli ovea päin kun yritin pakittaa.Halusin mopon jotta olisi yhteistä keskusteltavaa.Lopulta kyllästyin mopoon ja sain skootterin.Siitä tuli välillä juteltua ja yleensä silloin kun sitä piti viedä huoltoon taikka kotona laittaa tankkiin bensaa kun en itse tiennyt missä oikea kanisteri oli.Isäni myös katsasti autoni ja maksoi sen veljelleni jolta sen hankin.Vanhempani myös maksoi kahdesta ensimmäisestä asunnostani vuokrat ja muut kulut joten sinänsä olen ollut onnekas vanhempieni suhteen.

Suurin osa muistoistani liittyvät siihen kun pienenä olen ollut traktorin lavan kyydissä kun muut on heitelleet neliö heinäpaaleja lavalle taikka keräilleet perunoita ja lastanneet laatikoita kyytiin.Pellolla aitojen kiertelyyn ja siihen että on varmistettu kaiken olevan kunnossa.Muistan myös kuinka joskus pienenä ollessani isä muistikuvieni mukaan oli vuorokauden pois kotoa ja kotiin saapuessaan oli humalassa ja sai normaalia kovemmalla äänellä ollessaan minut säikähtämään.Muistan myös kuinka joskus eskarilaisena isän aikoessa istuutua tuolille vedin sen alta kun en ollut huomannut sitä.Muistan asiasta tulleen kiukun puuskan.Muistan kuinka joskus kun oltiin pelattu Musta Pekkaa ja isä oli hävinnyt sen valvoin koko yön peläten että se muuttuu oikeasti Mustaksi Pekaksi ja ryövää koko talon. Ala-asteella 1-2 luokalla piti täyttää jonkin sortin paperi vanhempien kanssa ja muistan kuinka isä kirjoitti yhteen kohtaan että, "autan Tanjaa mahdollisuuksien mukaan koulutehtävissä miten osaan ja olen paikalla" se ei sillon tuntunut miltään kun toinen vanhempi ei ollut läsnä vaikka se kotona piha piirissä olikin.

Tajusin yöllä myös sen kuinka paljon yritin omalla pukeutumisellani vaikuttaa siihen että olisin saanut isältäni huomiota.Ja ei, en tarkoita sitä että olisin pukeutunut mahdollisimman vähiin vaatteisiin jotta olisin saanut käskyjä pukeutua paremmin.Vaan sitä että pukeuduin mahdollisimman paljon poikamaisesti että saisin huomiota koska vaikuttaisin enemmän pojalle enkä tytölle.Huomasin myös kuinka paljon mua loppujen lopuksi sattuukaan veljen tyttöni lauseet 3-4 vuotiaana (on nyt 7 vuotias) kun äiti oli häntä ja sisaruksiaan hoitamassa minun ollessa ylä asteella ja isäni ollessa kalalla.

Heidän keskustelu oli mennyt näin :

T:Missä tanja on?
Ä:Koulussa.
T:Ja vaari kalalla.

Tuolloin tuo keskustelu nauratti kuulla, mutta nyt keskellä yötä kun vähäiset muistot isästä mieleen jonkun hölmön keskustelun myötä.Vaikka tiedänkin että isä ei ole tahallaan ollut poissa elämästäni niin paljon pois.Vaikka olenkin nähnyt sen kotona joka päivä aamuisin ja iltaisin mutta se ei ole ollut paikalla silloin kun olen sitä kaivannut.On ollut ihana huomata(tai ainakin omassa mielessä kuvitella asian olevan niin) kun isä korjaa poissa oloaan nyt olemalla Cristianin kanssa silloin kun nähdään.Isä on jopa vaihtanut hänelle vaippoja jopa tainnut parit kestotkin vaihtaa,mitä en ole muistaakseni nähnyt tapahtuneen muiden lastenlasten kanssa joita on meidän pojan lisäksi yhdeksän.

Ymmärsin myös yöllä kuinka onnekas olenkaan kun Olli sanoi ennen yhteishakua että jos haluan niin voin hakea opiskelemaan että hän jää vuodeksi kotiin.Ja siitä että Olli on ollut odotus ajan kotona työttömänä ja tehnyt kotitöitä.Opetellut vaihtamaan kestovaippoja vaikkei olekaan aina kestoilusta samaa mieltä kanssani.Olli ei aio edes palata pitämäänsä työhön kun tietää että olisi paljon poissa/nukkuisi päivisin jolloinka ei voisi viettää aikaa Cristianin kanssa ja häneltä jäisi kokematta kaikki Cristianin oppimat asiat.

Sateisesta ja itkuisesta yöstä huolimatta olen tänään ollut huikean positiivinen ja onnellinen kun mulla on maailman ihanin mies ja iloinen terve lapsi.Ja maailman parhain isä vaikkei se ole ollut mun elämässä mukana niin paljoa kuin olisin välillä toivonut.

Laitetaan tähän loppuun vielä Ollin kommenttia kun tuli puheeksi tänään Aio ja tsi-vaipat.

"Aio:sta en tiiä mikä se on mutta TSi on tottakai VAGn tuotesarjan ihanuus.On pakokaasu- ja mekaaninen ahdin lykätty samaan syssyyn joten yhtiö on kivasti taloudellinen mutta ei sillä jää jalkoihinkaan.Ahtimet kun lähtee peliin täysillä ni siitä se ilo irtoaa"

- Tanja

Kevät myrsky saaressa!

Täällä tuulee aivan mahdottoman paljon joten meillä on vietetty koko päivä sisällä.. Äh, inhottavan väsyttävää hommaa..

Sade ropisee ikkunaan ja merituuli puhaltaa kovasti..
Venla juttelee leikkimaton sammakolle. Tyttö kasvaa niin suunnatonta vauhtia että tässähän vain pahenee vauva kuume! :D

Meidän päivä on ollut niin normaali kuin vain meidän päivämme voi olla. Isäntä tulee töistä vasta puol 10 aikaan ja minä yritän edes selviytyä jotenkin.
Liekko tuosta sateesta johtuen tämä päivä on tuntunut niin pitkältä kuin nälkä vuosi! :s

Sadepäivän puhdetyönä tänään valmistui pöllöfriikin mutsin itse ideoimat pöllötossut. Näihin tulee vielä lisäksi nilkkaremmit, mutta kun kerran näistä liian isot meidän neidille tuli niin laitoin nämä myyntiin ja toivon että näistäkin tuleva tuotto auttaa pääsemään kohti sitä toiminimeä.

Tunnustan olevani täysi vaippaholisti! Ja jos en osta itse vaippoja ostan sitten kaikkea oheistarviketta. Tänään postista saapui nämä 6 näpsyä. Miehen mielestä yksi olisi riittäny, mutta eikö vaipan ja näpsyn kuulu olla samaa sävyä? ;DD

Postissa on tuloillaan tällä hetkellä niin vaippakangasta kuin taskuvaippoja. Niitä odotellessa <3
Sillä välin kun nämä ihanuudet saapuu postista yritän kuumeisesti selvittää mitä tapahtui kushiesin AIO:lle.. sen imuläppä on tummunut lähes sinisen väriseksi yhdestä kohtaa.. Tämähän tapahtui siis pyykinpesu koneessa! Mutta toimiva se ainakin vielä on!! :)

Esittelyssä: Kestoholistin maanantai

Perhe hereillä ennen kellon soittoa. Aamun avaukseen kuuluu Vilperin, 1v 10kk yövaipan vaihto, pesukoneen tyhjennys, Kurtun 2kk yövaipan vaihto ja ilmakylpeminen sillä välin kun vaipatan isoveljen uusiksi, laitan aamupalat pöytään sille ja tällä viikolla 6 vuotta täyttävälle isosiskolle. Alusta kastuu kahdesti ennen kuin saamme vaipan vauvalle päälle, vaatteita ylenpalttisen pulauttelun johdosta vaihdetaan kolmesti ennen kuin saamme koko porukan pihalle. On kerhoaamu ja kuvittelin että olemme tällä kertaa ajoissa. Kerhotiellä vastaan tuleva naapurin äippä ihastelee kätevää kantoliinaa -olemme myöhässä. Isoveli on niin reipas, että sen kanssa uskaltaa jo kävellen tälläisiä pikkulenkkejä tehdä. Äiti on unohtanut myös iltakerhoon ilmottautumislapun kotia- kuinka tavallista.

Vilperi vauvana, varmaankin alle 3kk..

Kotiin palattua teletapit pyörimään ja kova yritys saada kaaosta hallintaan. Äiti naputtaa pari viestiä facen kautta,vastailee muutaman kerran puhelimeen. Isoveli riisuu märän vaipan (jippii) ja pikkuveli rutisee siihen malliin että on aika vaihtaa vaippaa. Pesukone pesee pyykkiä, vielä 6 seuraavaa tuntia. Iltapäivällä on tulossa vieraita pitäisi siivota.. myöhemmin.

Siskon hakeminen sujuu vähän paremmin, tällä kertaa rattailla. Kerholta postille ja kaupalle, kotonta lähtiessä verottaja oli ehtinyt muistaa kirjeellä ja äiti manailee koko matkan sitä että sillä rahalla ois saanu melkein yövaipan, mikä pitää maksaa viellä jäänöksenä takaisin valtiolle. Pyh. Kaupasta bongataan ylimmän kerroksen mummu seuraksi kotimatkalle, joka ei suostunut antamaan ostoksia kannettavaksi. Hyvin ne olisi tulleet rattaiden kyydissä, onneksi matka kuitenkaan ei ole pitkä. Kotona taas samat vaipanvaihtelut, Kurtun kummitustäti toi pussin leluja ja kenkiä toisen kummilapsen peruina ja isoveli päätti laistaa lounaasta oikeen kunnolla. Kurttu unohtuu vaipanvaihdon yhteydessä turhan pitkäksi toviksi ilman vaippaa  -> äiti pesee kylppärissä muutakin kun pelkän harson. Iskä soittelee töistä ja saa luuria korvaan. No, eipä tarvinnut imse vimsen aio:ta pestä maitokakan jäliltä ja koko kylppäri tuli putsattua.

Nyt aikaa vieraiden saapumiseen on 1,5h. Mitään ei ole siivottu, eikä isoveli oikeen nuku. Äitikään ei ole kerennyt ostamaan yhtään ainutta vaippaa, niin kova kiire on ollut. Iskä on luultavasti tosi iloinen tästä, toisaalta päivää on vielä jäljellä...

Kurttu muutaman päivä ikäisenä.

Sitten varsinaisesti esittelyymme. 

Löysin kestovaipat alkuvuodesta 2003. Esikoistyttäreni oli koko vauva-aikansa jo kärsinyt kovasti vaippaihottumasta. Hyvin nopeasti harsovaipatuksen alettua iho alkoi paranemaan. Nykyisin

varmaan kestoilemme sen takia, että se on mieluista puuhaa minulle ja nuo kuosit on niin hienoja. Toki sitä miettii miten paljon näistä 5 lapsesta olisi tullutkaan käsittömättömän hitaasti hajoavaa jätettä, jos kertakäyttöisiä vaippoja olisimme käyttäneet. Toisaalta kun maailman menoa katsoo voi vaan todeta, että tuho se tulee joka tapauksessa. Ensimmäisten lasten kohdalla  kysymys oli rahasta ja sen säästämisestä -nyt varmasti vaippailuun on mennyt tuhansia euroja. Tokihan kun vaippoja myy pois siitä saa takaisinkin päin, mutta lähes jokaisessa on myös postikuluja. Vinkkinä kestoilusta haaveilevalle, että isot satsit kerrallaan tulee edullisimmaksi JOS on vaipan mallista varma. Helposti yhdestä vaipasta tulee niitä postikuluja 1,40, niin kymmenen  vaippaa erikseen ostettuna on jo ihan huomattava summa. Ja toinen vinkki kestoilusta haaveilevalle on hyvä pesukone. Meille hyvä kone tuli vasta viime vuoden lopulla. 

Kestovaippaillakseen ei tarvitse olla jonkun sortin hippi. Eilen viimeeksi kestovaippailuamme liitettiin ekoiluun. Kun katsoo rakasta Ilona-miestäni ja ajattelee vihreästi, siitä voi nähdä vihreyttä sen chilipuskissa ja sen haaveissa jostain sporttisesta ajeluautosta, joka voisi olla vihreä. Silti se vaihtelee kestovaipat ja pystyy jopa ostamaan niitä. Peseekin (kun uskaltautuu, sillä tykkään syödä ihmisiä jotka koskee pyykeihini) ja valikoi ulos tietynlaisia vaippoja, nukkumaan tietynlaisia vaippoja ja muuten vaan hengailuun ohukaisia vaippoja. Kun isäntä ilmoittaa että jokin vaippa on perseestä ja se ei tykkää, siitä hankkiudutaan eroon -sopu säilyy. Isäntä on Vihreä varis fani ja oli tuossa jonkun aikaa sitten valmis maksamaan 20e käyetystä vaipasta. Isäntä on myös ostanut kirppikseltä joitain vaippoja, jotka on olleet ihan hyviä. Kyllä tähän hommaan sopeutuu hyvinkin yllättävät ihmiset. Mieheni myös suhteemme alkuaikoina ilmoitti ettei se sitten käy kirppareilla ja vihaa niitä. No, nykyään se saattaa lähteä vaunuilemaan ja menee käymään yksikseenkin kirppareilla. 

Seuraavalla kerralla ajattelin kirjoittaa yövaippailusta, sillä olen huomannut että se on ollut mörkö monelle päiväkestoilijalle ja siinä onnistuminen toisinaan on haasteellista. Meillä ei  vatsatauteja lukuunottamatta ole ollut mitään ongelmia yöaikaan kestojen kanssa. Suhteellista kauhutarinaa joulun ajalta, kolmenkymmenen asteen pakkasesta ja kertakäyttöisestä vaipasta kyllä on. Lähdimme viettämään junalla joulua mummin ja ukin kotipaikalle, joka lie yli 65 vuotta vanha torppa on. Emme ottaneet kuin yhdet hh woolit mukaan, ihan vaan välivilliksiksi pojalle. Esimmäisenä  yönä kuitenkin sisälämpötilankin laskiessa aika alas pääsin pyykkäämään kaulaan asti märkää poikaa. Vaippa ei sitten pitänyt yhtään ja ainoat villikset täysin märät. Kyllä suorastaan ketutti! Ja kun maha oli aika kohtuullisen jättikokoinen ja poika hyvin liikkuvainen nukkuja, oli yön jatko suorastaan helvetillinen, sillä matkasänky oli niin ikään samaa settiä kuin lapsi ja villikset.

Tämän päivityksen kestovaippakuvat on sattumanvaraisia kuvatuksia ajalta x-y.

Meillä oli kuvauksia nallen sisätaskujen kanssa.. ei onnistunut kunnolla...

Kestot haittaa liikkumaan oppimista..

Voiskohan tämän kestosuosikin laukojat määritellä tarkemmin että MITKÄ..!! Puolivuotiaana se pysyi sentään metrin tarkkuudella samassa kohdassa minuutin.. Nyt seitsenkuisena kun katsot kelloa se on kadonnut veroeurot kreikkaan.
Se ei se "paksu ja hankala" kestovaippa hidasta tahtia juurikaan.. Auttaisko jos sinne kääris kokonaisen rantapyyhkeen?!
Laskepa herra ipsu maahan ja ota lasi vettä.. Siellä se on taas kissankupilla.. Ja jos ei muksu kelpaa niin latz sensation kyllä menee kaksin käsin! Sitä kun taas neuvolassa tivataan että mites ne kiinteät, niin nyt on ainakin alotettu ja hyvin uppoo. 

Me täällä, Neiti S.

”Kauheasti vaivaa! Et jaksa kuitenkaan paria viikkoa pitempään! Hirveästi joutuu pesemään pyykkiä.”

Minä en ole kokenut kestovaippailua ollenkaan hankalaksi. Mitään muuta vaihtoehtoa en ole edes ajatellut. Hyvällä ja tarpeeksi isolla ja monipuolisella vaippavarastolla tämä homma toimii kuin itsestään. Toki vaatii alkupanostuksen materiaalitiedoista ja eri vaippatyypeistä. Halvallakin kestovaippailusta saattaisi selvitä, mutta helposti ainakin allekirjoittaneella menee hifistelyksi. Kaikkia merkkejä pitää kokeilla, kaikkia kuoseja pitää olla ja täydellisen vaipan metsästys on koko ajan ajankohtaista. Siitäkin huolimatta, että suurin osa vaipoista istuu oikein hyvin eikä falskaa.

Neiti S:n vaippamäärä lienee jossain 50 vaipan tietämillä. En ole uskaltanut edes laskea. Suurin osa vaipoista on käytettynä ostettu. Ainoastaan yövaipat meillä on uudet. Taskuvaipat ovat meidän lemppareita, mutta käytetään myös sisävaippoja villahousujen kanssa. Ompelijahan minä olen, mutta silti vaipat olen antanut muiden ommella. 

Kestopeppumme on tällä hetkellä 8kk ja häntä on kestotettu koko ajan. Yövaippailun aloitimme 7kk iässä tällä kuvassakin näkyvällä lempiyövaipalla, Kvk Nighty Aio. Sen sisällä kvk:n pitkä bambuimu ja lisänä hamppuimu.

Ai, että pyykkimäärä on kamala? No en sanoisi, että yksi lisäkoneellinen pyykkiä kolmen päivän välein kaataisi minun innostusta. Ennen äitiyslomaa pesin kahdeksan tuntia päivässä muiden pyykkejä. Tämähän on vähänkuin lomaa pyykinpesemisestä  ;)

Vuokko

Neiti M. ja kestoilun alkutaival

Tasan kolme vuotta ennen meidän M-neitiä syntyi miehen kaverille tyttö, jolla käytettiin kestovaippoja. Tutustuessamme tyttöön ja hänen vaippoihinsa päätti mies, että jos meille joskus lapsia tulee, käytetään heilläkin kestovaippoja. Monessa perheessä tämä kestoilu on lähtenyt äidin aloitteesta, meillä äiti on tällainen laiskemman puoleinen yksilö välillä, eikä kestoilu varmaankaan olisi mun aloitteesta käyntiin lähtenyt... No sitten kun meille tyttöä odotettiin, käytti myös kummityttömme äiti lapsellaan kestovaippoja, joten apua oli onneksi saatavilla. Kummitytön äidin ja Vaippailmiö-kirjan avustuksella tutustuin kestojen maailmaan ja siitä se sitten lähti...

Kummitytöllä oli käytetty alussa pääasiassa harsoja. Miehen kaverin lapsella taas aikoinaan äitiyspakkauksessa olleita ImseVimsen flanelletteja. Hamstrasin siis kirpparilta vinon pinon harsoja ja lainattiin miehen kaverilta ne ImseVimset ja niillä ajattelin päästä alkuun. Tosin sitten kirppareilta tarttui mukaan muutama S-kokoinen muukin vaippa ja sitten äiti eksyi Facebookissa OMV:lle ja... no, sanotaanko, että tuli hamstrattua sitten vähän muutakin kuin niitä flanelletteja ja harsoja. Ihan hyvä että tuli! M kärsi alussa allergioista (siihen asti että äiti tajusi jättää pois omasta ruokavaliostaan yhtä sun toista) ja oli melkoisen itkuinen vauva. Se tarkoitti valvottuja öitä ja väsyneitä vanhempia. Kestoilu olisi varmasti jäänyt alkuun, ellei mies olisi ollut niin innoka kestovaippojen käyttäjä ja hoitanut pääasiassa vaipanvaihtoa ensimmäiset kolme viikkoa, jotka piti isyyslomaa. Harsoja ei oikein opittu käyttämään, mutta flanellettien jäätyä pieneksi meillä olikin onneksi iso kasa S-koon vaippoja, jotka alkoivat jo sopia. Siinä vaiheessa kestovaippojen käyttö alkoi jo itsestänikin tuntua mieluisammalta puuhalta. Oikeastaan se oli yksi niitä asioita, jotka tunsin vauvanhoidossa osaavani. Kestovaippailun pyörittäminen sai minut tuntemaan, että osaan sentään jotain tehdä vauvani hyväksi, kun niin monesta muusta asiasta olin pihalla. Alkoi se muukin arki sitten ajallaan sujua, varsinkin, kun löydettiin useimmat ruoka-aineet, jotka tuntuivat tytölle allergiaa aiheuttavan. Ja nyt kun on arki alkanut sujua melkoisen hyvin, ollaan päiväkestoilun lisäksi alettu käyttää myös öisin kestovaippoja.

Nykyisin M on 5 kuukautta vanha touhutyttö. Todella sosiaalinen ja energinen. Koko ajan pitäisi olla jotain puuhaa, muuten neiti kyllästyy. Eivätkä kestovaipat ole vauhtia hidastaneet, vaikka vaippapaketit välillä isolta näyttävätkin!

-Tiina

Kestopeppu Kielo

Kielo on meidän perheen ainoa lapsi. Hän syntyi perjantaina 20.4.2012.

ikää noin 5h. mitat: 45cm 2790g

Kielo on oikein vieraskorea ja nauravainen. Monet ihmettelevät esim. että eikö tyttö osaa kiukutella lainkaan? Kyllä hänellä luonnettakin on!

Kestovaippoihin en ollut aiemmin lainkaan perehtynyt. En edes ajatellut asiaa pahemmin. Jostakin syystä sitten koin jonkun ekologisen herätyksen syksyllä (mulla on tälläsiä kausia) ja alkoi kestovaipat kiinnostamaan. Otin yhteyttä vaippalainaamoon, sain M-kokoisen kestopaketin pariksi viikoksi lainaan, ja pian olin vakuuttunut että tämä on meidän uusi harrastus. Ensi kerrat tuntui kyllä kummalliselta pukea Kielon pyllyä vasten kangas jossa on ollut muiden vauvojen kakkaa. Mutta nepä onkin pesty erittäin hygieenisesti niiden kakkojen jälkeen, luultavasti hygieenisemmin kuin vaikkapa kirpparilta ostetut vauvanvaatteet joihin on lennellyt ties mitkä oksennukset ja pissat. ;)

Kestovaippataipaleellamme ei ole juuri vastoinkäymisiä ollut. Yhdestäkään kokeilemastani vaipasta en ole luopunut siksi ettei se sopisi syystä tai toisesta. Meillä on käytössä erilainen kirjo kestovaippoja; on sisävaippaa, sisätaskua, pul-taskua (suosikki), villahousua, pul-kuorta...

Taskuja täyttämässä. Kielo on mielellään "apuna".

Itsekin olen ommellut useita vaippoja Kielolle, osa paremmalla ja osa  huonommalla menestyksellä. Se ei ole oikeastaan ollut lainkaan hankalaa, enkä ole edes yhtään kaavaa käyttänyt - tästäpä johtunee se huonompi menestys joidenkin tekeleiden kohdalla. Ensimmäisen tsi-vaipan materiaalina oli ikivanha froteepyyhe ja Prismasta ostetut tarrat ja kuminauhat. :D

Tässä pari itse ompelemaani vaippaa.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! 

-Piia

Esittelyssä:Osa kestoileva Cristian

Aattelin kertoilla vähän tuosta meidän perheen kestopepusta kun hänen touhuista tulee suurimmaksi osaksi juttua kirjoitettua kaiken muun touhuilun lisäksi.Joten Cristian on nyt 8kk ja 16pv vanha keskosena syntynyt vauhtihirmu.Cristian syntyi viisi viikkoa ennen laskettua aikaa erittäin pahaksi menneen raskausmyrkytyksen takia ja hän oli syntyessään 2120g painava ja 45 senttiä pitkä. Nyt hänellä on 8390g painoa ja pituutta 71,8s senttiä.

2vk vanhana kun päästiin sairaalasta kotiin

 Cristian on ollut tähän asti iloinen ja hymyilevä lapsi.Ei ole oikein ikinä itkenyt ilman syytä ja suurimmat itkut
on aiheuttanut meillä tähän mennessä hampaat.Cristianin keskosuuden takia ei päästy heti kestoilemaan vaikka meiltä löytyi iso kasa kestoja mutta ne olivat aivan liian isoja kooltaan.Kestojen pariin päästiin kunnolla n.kahden kuukauden iässä.Siitä asti meillä oli käytössä päivisin kestot ja öisin kertsit.

parin päivän vanhana pituus vertailussa oli serkku pojan nalle.

Meidän perheen lempi kuosiksi vaipoissa muodostui apinat ja ooga booga.Meillä oli osakestoilua jouluun asti jolloinka vaipat rupesi jäämään meille pieneksi ja raha tilanne oli heikomman puoleinen uusien hankkimiseen.Nyt meille on tullut muutama uutuus äitini tekeminä kirppis löytöinä jotka sopii Cristianille paremmin kuin hyvin joten ollaan aloiteltu kestoilu uudelleen. Harmillista että Star Finlandin tuotanto on lopetettu :(

Nykysin lemppari vaippa meillä.M koon Star Finland vaippa

Muuton jälkeen on taas tarkoitus palata kunnolla kestoilemaan ja hankkia uusia ihania vaippoja meidän pikku pepulle.Ja opetella tekemään vaippoja itse jolloinka saan vielä paremmin valita millaisia vaippoja ja materiaaleja Cristian saa ihoaan vasten.

kertsi vaippa ja kestovaippa lehti ;)

 Meidän taloudesta löytyy nykyään konttaava,kiipeilevä ja nauravainen ilopilleri joka paikan höylä.Joka ei toivon mukaan tulevaisuudessakaan muutu iloisesta persoonastaan mihinkään.Ja että kertsit tulee tulevaisuudessa meillä olemaan vain pitkiä auto matkoja varten.

-Tanja

Sunnuntain mummula reissu!

Meillä oli tänään mummula päivä.. Vaikkakin aamulla mies näytti siltä että ei innostu ollenkaan anoppilaan lähdöstä.
Oma äitini ei tosiaan ole mitenkään erityisen kiinnostunut tästä meidän kestoilusta, mutta viime kerralla kuitenkin kehuskeli miten kauniita kuoseja niissä on!

Meillä alkoi sitten lautta kausi kun jäätien rannat suli pois. Venlan ensimmäinen kerta siis lautalla! Matka meni mukavasti nukkuena vaikkakin kotiin päen tultaessa oltiin koko matka hereillä.
Naureskelin isännälle että eihän meidän tyttö osaa edes ajatella tuota lauttaa mitenkään erikoisena asiana kun ihan mini skidistä asti sillä on kulkenut.

Ompelijan unelma päivä oli myös tänään kun äidin kaapista lähti mukaan kaksi pussillista erilaisia kankaita verhokankaista asukankaisiin.

Ensi viikolla pääsenkin sitten tosi toimiin ja kohti omaa toiminimeä! tarkoitus olisi siis laittaa toiminimi pystöön liittyen nyt kaikenmoiseen käsityöhön. postikorteista eteenpäin!

- Suvi

Mitäs me mutsit alkaa!

Mitäs me mutsit - blogi on facebookin kestovaippojen osta/myy/vaihda -ryhmän jäsenistä koostuva blogi.

Pääset hyppäämään hetkeksi mukaan meidän jokaisen elämään ja katsomaan mitä arkinen aherrus pitää sisällä.

Tervetuloa seuraamaan millaista elämä on tukkoisten fleecejen, falskaavien suosikki vaippojen ja ihanien kestovaippakuosien ympärillä!

Tänään 14 päivä Olivialle saatiin polkupyörä timmiin kuntoon, flikka on niin inossaan notta ei malta tulla sisälle...